asiaan kuuluvasti menussa on ollut nuotiolla paistettua makkaraa ja vaahtokarkkeja jo monta päivää ja koko Mettäjärven suosituin nuotiopaikka vaikkuttaakin taas olevan yksi pienenpieni saari eli kaikki vähän alle 50 sukulaista tukkivat itsensä pienen nuotion ääreen vaikka muitakin paikkoja olisi kyllä tarjolla. mutta siinä vilinässä kerkeää tutustua myös niihin enemmän tuntemattomiinkin tyyppeihin, joten tungos on vain mukava asia.
voisi tosiaan luulla etten ole juuri nähnyt ihmisiä täällä metsän keskellä, mutta täällä ei saa hetken rauhaa. sillä aina jostain kuusikosta pujahtaa joku jos ei kelkalla niin suksilla. onneksi tuo kelkoilla ajaminen kuitenkin rauhoittuu ainakin yön ajaksi, sillä hevoset ovat taas täyshoidossa, mulla ja se tarkoittaa hitsin aikasia aamuja.
en ole juuri kerennyt ottaa kuvia sillä olen koko ajan ollut vauhdissa ja kuvien ottaminen ei ole ollut ensimmäisenä mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Nyt julkaisen taas kommentteja blogiin, joten risut ja ruusut tänne siis.