Pages

22. kesäkuuta 2016

Kesän vasamerkinnät

Pieniä porovauvoja sinkoilee pitkillä, kömpelöillä jaloillaan sinne tänne, niiden yrittäessä pysyä mammojensa perässä tokassa. Kesästä ja aurinkoisesta yöstä huolimatta on hyytävän kylmä. Ilma huuruaa porojen kidasta joka kerta kun ne päästävät suustaan röh-äänen. Mamma-porot yrittävät löytää omaa vauvaansa rykimällä ja pikkuiset vastaavat samaan malliin omalla hennommalla röh-äänellään. Koparien jyrinään sekoittuu samalla myös poromiesten/naisten eli "yläihmisten" huutoa, heidän yrittäessä ohjata poroja oikeaan suuntaan. Äänistä syntyy korviahuumaava äänivyöry joka tarkoittaa että vasamerkinnät ovat alkaneet.

Tämän kesän vasamerkinnät on saatu todenteolla käyntiin meidän saamenkylässä. Metsässä pitää tarpoa yömyöhään jotta saadaan porot oikeaan osoitteeseen ja lopuksi merkattua kaikki vauvat. Metsässä juostessa ja huutaessa kurkun käheäksi tulee välillä semmoinen ajatus että olisi paljon helpompaa asua tunturisaamenkylässä. Tällöin voitaisiin käyttää helikopteria tai mönkijöitä apuna. Täällä puut estävät niiden käytön melkein kokonaan. Lopulta kun kaikki vasat on merkattu niin kotiin päästessä on kello jo sen verran paljon että tuskin kannattaa enää mennä nukkumaankaan.

Nämä kuvat ovat viime viikolta ja tältä viikolta. Mukavinta on nähdä uudet vauvat joita on kuin tietämättään hoitanut koko viime talven, niiden ollessa mammojensa vatsoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei! Nyt julkaisen taas kommentteja blogiin, joten risut ja ruusut tänne siis.

Copyright @ SUNNÁ. Blog Design by KotrynaBassDesign