Pages

19. joulukuuta 2016

Vuosikatsaus 2016 (osa 1)

Tästä on tainnut tulla jo ihan jokavuotinen perinne blogissani. Tänä vuonna pilkon tämän "årsresumen" kahteen osaan ja saatte ensimmäisen osan jo nyt ennen joulua.
Mitä minulla on sanottavaa tästä vuodesta? Jos ajattelen nopeasti niin tuntuu etten ole kerennyt tekemään mitään muistettavan arvoista tänä vuonna mutta sitten tapahtumia alkaa palautua vähitellen mieleen. Täytin tammikuussa pyöreät 20-vuotta ja kärsin ikäkriisistä. Olemme kerenneet roadtrippailemaan erittäin paljon Jensin kanssa. Lisäksi olen innostunut kuvailusta, sen jälkeen kun minun oli pakko ostaa uusi kameran objekti vanhan mentyä hajalle. Tässä on ensimmäinen puolikas vuosikatsauksestani.

Jokkmokin markkinat:
Markkinoiden pääpäivä sattui tänä vuonna olemaan kansallispäivänä eli kuudes helmikuuta. Se näkyi markkinatunnelmassa.


Hankikevät: Hankipyöräilimme sekä kelkkailimme Jensin kanssa paljon ja itse kokeilin laskettelemista ensimmäistä kertaa eläessäni. En siis oikeassa laskettelukeskuksessa vaan pienellä vaaran kaistaleella, joka oli viime syksynä hakattu paljaaksi. Laskettelusta ei tullut suurta hittiä. Grillasimme sukulaisteni kanssa koko pääsiäisen ja järjestimme kylän pienimmille omat pilkkikilpailut.


Porokisat: Onneksi kävimme jokaisessa mahdollisissa kisassa joka järjestettiin lähellä. Uskon että ensi vuoden kisat tulevat olemaan latteita sillä poroja ei saa siirtää maiden välillä.


Sairastuminen sydänlihastulehdukseen: Hirveä kokemus. Joka alkoi tavallisella juoksulenkillä. Sain sydänkohtauksen tapaisia oireita. Sen jälkeen en pystynyt kävelemään normaalisti kahteen viikkoon sillä sydämeni alkoi tykyttämään villisti pienestäkin liikkeestä. Makasin siis yli kaksi viikkoa sängyssä tekemättä mitään. En voinut nauraa tai innostua jotta pulssi ei olisi noussut. Kaikki läheiset sanoivat että sairaus on hengenvaarallinen mutta kun menin lääkäriin niin hän ei ollut asiasta moksiskaan. En ole vielä tänäkään päivänä päässyt takaisin siihen normaaliin kuntoon jossa olin ennen sairastumista. Takaraivossa on pelko siitä että oireet uusiutuvat tehdessäni urheilusuorituksia. Joten olen jättänyt intervallit kokonaan pois ja hiihdossakin körryyttelen rahallisesti, jotta en rasittaisi itseäni.


Alkukesän roadtrip pohjoiseen Sápmiin: Luonto oli juuri puhkeamassa vihreyteensä Torne lappmarkissa. Olimme reissussa pari päivää ja sillävälin kotona oli alkanut ankara myrsky. Mitä lähemmäksi tulimme kotia sitä enemmän puita oli kaatuillut teille ja saimme siirrellä niitä pois autotieltä. Kotiin päästyämme jouduimme olemaan monta päivää ilman sähköä. Ja sain taas todeta että pärjäisimme ihan hyvin ilman sähköä. Ainakin kesällä kun on valoisaa yötäpäivää. Latasimme kännykät autossa samalla kun kävimme kaupassa. Lämmitimme rantasaunan joka päivä. Valmistimme ruokaa ulkona tulilla ja kellari toimi jääkaappina.

Uusien poroaitojen pystytys valtateiden varsille: Jos olet ajanut Ruotsin Pellon alueella viime kesänä niin olet saattanut nähdä minut autotienlaidassa kantamassa poroaitatolppia hiki hatussa. Pyörryin monta kertaa kuumuuden takia. En halunnut kuitenkaan näyttää heikolta sillä olin työjoukon ainoa nainen, en usko että kukaan huomasi minun käyneen auton takana vähän lepäilemässä eli pyörtymässä. Koko urakka oli täysin uusi kokemus minulle ja tulee varamsti pysymään mielessä. Tähän liittyy hieman tuhkimotarinan kaltainen tapaus. Loukkasin nimittäin käteni mutta sain onneksi lainata jonkun muun työntekijän käsitukea, jonka ansiosta työt pystyivät jatkumaan. Hieman harmittaa, minulla on vieläkin palauttamatta tuo kyseinen käsituki sillä en tiedä sen antajan nimeä. Tiedän vain sukunimen ja saamenkylän, josta hän on kotoisin. Kumma kyllä stalker-taitoni eivät ole riittäneet henkilön jäljityksessä.

Vasamerkinnät: Valoisat kesäyöt ovat pirun kylmiä vaikkei niin voisi uskoakkaan. Yöt tuntuivat äärettömän pitkiltä vaikka usein pääsimme kotiin jo aamuyöstä.

Kesäyöt: Valvoin erittäin paljon viime kesänä ihan huvin vuoksi. Enkä kadu vaikka aamuisin väsyttikin hirveästi. Muistan miltä tuntui upottaa jalat tuohon lämpimään järveen, kun ilma oli yöstä kylmä.


Jokavuotinen Tukholman matka: Olin kaksi viikkoa kummityttöni luona ja sinä aikana teimme myös ikimuistoisen roadtripin Göteborgiin ja Ullarediin. Henkilöautossa on hankala nauttia pitkistä roadtripeistä täysin siemauksin, sillä on koko ajan mietittävä missä on seuraava paikka jossa voi käydä pissillä. Viimeisen viikonlopun menin asustelemaan Stockholmin ydinkeskustaan tai siis Hötorgetin lähettyville, joka olin sekin mukava kokemus.

4 kommenttia:

  1. Ihanan valoisia ja nostalgisia kesäkuvia! (Miten voi tulla jo nyt näin nostalginen olo kesäkuvista, vaikka siitä on vasta muutama kuukausi, kun se päättyi? Ihan hassua.) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta taas tuntuu että kesä on erittäin kaukana takana. Täällä syksy alkoi vähän normaalia aikaisemmin nimittäin :/

      Poista
  2. Voi että tätä blogia on mielenkiintoista lukea. Oon kaupunkilaiseks hyvin maalainen nuoruuteni tallilla lähes asuttua ja toi elämä siellä kuulostaa aivan ihanalta. Jos joskus vielä voin, haluaisin muuttaa lappiin porojen keskelle. Maisematkin näissä kuvissa on jotain sanoinkuvaamatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos herättävästä kommentistasi! Täälä asuessa tulee sokeaksi kaikelle tuolle "kauneudelle" minkä sinä näet kuvista :)

      Poista

Hei! Nyt julkaisen taas kommentteja blogiin, joten risut ja ruusut tänne siis.

Copyright @ SUNNÁ. Blog Design by KotrynaBassDesign