Pages

4. tammikuuta 2017

Mettähiihto

Lunta oli satanut koko maanantain ja tiistain välisen yön. Pakkaslumi eli juuri sellainen kevyt puuteri oli siis peittänyt vanhan lumen. Hain eilen aamulla mettäsukset varastosta ja ajattelin lähteä katsomaan jos löytäisin tuoreita jälkiä järven takaa. En ole kerennyt harrastaa mettähiihtämistä paljoakaan tänä vuonna, joten en ole varma karhunpesien sijainneista. Kyllähän aina joku epäilys niiden sijainnista on, mutta aina välillä mielikuvitus ottaa vallan kahloessa metsässä syvässä hangessa. (Lunta tuntuu olevan tänä vuonna erityisen vähän vaikka on jo tammikuu).
Vaikka vähän aijemmin olin havainnut ketun jäljet lumessa, niin silti säikähdin huomatessani jotain isoa liikahtavan silmäkulmassa. Kerkesin nähdä erittäin tuuhean ketunhännän vilahtavan kuusien juuressa. Tällä alueella ketut ovat erittäin arkoja, mutta esimerkiksi tuntureilla ne voivat antaa ihmisen tulla erittäin lähelle. Tunnistin yksilön tuuhean hännän perusteella samaksi ketuksi joka eräänä aamuna auringon noustessa juoksi jäällä järven yli. Olisinpa saanut siitä hetkestä kuvan, kettu oli niin kaunis ilmestys horisontissa. Ehkä se näky innoitti minut myös metsään suksien ja kameran kanssa.

Eräänä päivänä kun ajoimme läheisen laskettelukeskuksen ohi niin satuimme näkemään turisteja hiihtämässä. He kaatuilivat kuin keilat vaikka kerkesimme nähdä ryhmästä vain vilauksen. Nauroimme Jensin kanssa makeasti ja totesin lopuksi että ei ehkä kannattaisi nauraa, sillä karma saattaa iskeä. Ja niin se sitten iskikin tällä minun hiihtoreissulla. Isoa mäkeä laskiessani toinen suksi nimittäin irtosi jalastani. Parin sekunnin päästä huomasin että olin täysin lumen peittämä ja istuin hangesssa nauraen itsekseni, enkä tietenkään päässyt ylös. Jouduin irrottamaan toisenkin suksen ja konttaamaan vähän matkaa, jotta pääsisin kotiin. Suunnitelmissa oli että lähden tänäänkin käymään vähän kauempana hihtomassa, mutta pakkanen näytti ottavan vallan ilmasta, joten minulla on ollut kädet täynä työtä elukoiden kanssa.

6 kommenttia:

  1. Ihana nähdä pohjoisen maisemia, kun sieltä on kotoisinkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha niin varmasti :) Toivottavasti koti-ikävä ei ota täysin valtaa.

      Poista
  2. Oli tultava vilpittömästi sanomaan, että olet varmaan kaunein nainen kenet olen nähnyt. Törmäsin blogiisi ehkä vartti sitten ja tähän tulokseen tulin :D hyviä illanjatkoja sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt kyllä liioittelit ihan PIKKUSEN yli! haha :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Eivät ole minun vaan isäni. Siksipä niiden kanssa sitten tapahtuukin onnettomuuksia kun ovat liian isot :D

      Poista

Hei! Nyt julkaisen taas kommentteja blogiin, joten risut ja ruusut tänne siis.

Copyright @ SUNNÁ. Blog Design by KotrynaBassDesign